Hei kaikki!

Olen viisivuotias (parhaassa iässä siis) komea ja reipas poika. Jalot sukujuureni vievät Laitilaan, äidinäiti oli maatalon emäntä ja äidinisä vieraileva Amerikan maalta oleva hurmuri, nimeään en kyllä ole koskaan kuullut mutta Mainen Cooniksi häntä kutsuivat. Äitini oli siis viehkeä tyttö pitkine turkkeineen ja isäni oli - öh - hurmuri Suomen maalta, joka ihastui äitini karvoihin, olen siis airon rakkauren hetelmä. Sisaruksia minulla on kaksi molemmat tyttöjä, joiden leikeissä ei ollut mitään kivaa, aina jäin jalkoihin kun ne alkoi leikkimään tai jos ehdin mukaan minut tönäistiin heti istumaan pyllylleni.
Nimeltäni olen Vaavi (kuulenko kenties naurua..?) ja asun Suomen Turussa. Minä ajattelin tuon emäntäni ja isäntäni kertovan minun seikkailuistani päiväkirjan muodossa sanoin sekä kuvin. Mutta mistä minä aloittaisin tämän homman? Taidan aloittaa muistoista:

Päivä 24.6.2006

Juhannuksena kohtasimme vaarallisen kaverin, nimittäin kyykäärmeen, kivikkopenkereen juurella aurinkoa ottamassa. Isäntä haki päälleen turvavarustuksen: kumisaappaat, paksut nahkakinttaat ja takin sekä muovipöntön ja heinäharavan. Se avulla hän siirsi käärmeen astiaan ja laittoi pikaisesti kannen paikoilleen. Sitten isäntä lähti viemään käärmettä noin kilometrin päähän soramontulle. Käärme ei tästä siirtokuljetuksesta pitänyt vaan sihisi koko matkan kivipenkereeltä soramontulle. Siellä isäntä kaatoi astian, aikoi ottaa sen takaisin ja lähteä paluumatkalle, mutta käärme oli niin vihainen, että se kiersi koko ajan sitä astiaa siihen suuntaan mihin isäntäkin. Isännän ei auttanut kuin etsiä kättä pitempää välinettä ja sen avulla siirtää astia käärmeen luota pois. Sinne se jäi sihimään kun isäntä vihdoin pääsi paluumatkalle.

Päivä torstai 18.5.2006

Tänään minä tein pahan teon emäntäni ja isännän mielestä. Minä olin iltakävelyllä emäntäni äidin kanssa kun isäntä ja emäntä tulivat keskiaikaharjoituksista. Siinä samassa minä huomasin vuorenkilven alla rusakonpoikasen enkä voinut mitään vaistoilleni. Minä syöksyin sen kimppuun ja purin ja kynsin sitä niin pahasti, että isännän piti lopettaa se. He molemmat toruivat minua siitä vaikka minä kuinka yritin sanoa, että se oli vahinko.

Päivä perjantai 5.5.2006

Olin viimeinkin saanut tuon isäntäni luut irti sohvasta ja raahaamaan minut ulos iltalenkille. Olin jo muutaman tunnin ajan huutanut naama punaisena ja jalat ristissä, että "Äijä huomaatko, pitäis lähteä ulooos!" Ihan turhaa, vaikka kävin välillä sen päälläkin hyppelemässä.
Heti kun päästiin kerrostalon ulko-ovesta nurmikolle, minä huomasin kulmauksessa erään tosi nätin tyttökissan nuoren naisen kanssa. Vedin kaikin voimin itseäni ja siinä samalla myös kait raahasin isäntäni mukana. Tyttö tuntui vaan olevan vähän aranlainen, koska se rupesi heti mouruamaan ja sylkemään päin naamaan, vaikken kerinnyt edes nimeäni sanomaan. Isäntä piti talustusnarua niin tiukalla että meinasi samalla kiskoa minulta turkin pois päältä. Vaikka kuinka yritin tehdä hienovaraisesti tuttavuutta tuon misun kanssa, niin neitonen vai perääntyi ja sähisi minulle.
Sain isännän juttelusta selville, että tuon kaunokaisen nimi oli Mimmi. Koetin heittää juttua ja kehua itseäni, mutta huonolla tuloksella. Isäntäni ei tajua yhtään tätä kissojen kieltä, koska yhtäkkiä kesken lemmenlauluni se kaappasi minut syliinsä ja lähti kiikuttamaan minua pois elämäni kanunokaisen luota. Se kantoi minut talon toiselle puolelle ja sai houkuteltua minut kallioille saakka ennen kun tajusin mistä oli kysymys. Kun viimein sain raahattua äijän takaisin sinne kulmaukseen, niin ei siellä enää ketään näkynyt.

Ajattelin laittaa näistä kohdatuista kissoista aina kuvan tänne sivustolle, niin nähdään kuinka moneen kissaan sitä tulee törmättyä. Ai niin, käskenpä isäntää laittamaan kuvani myös tuohon alkuun, jotta kaikki näkevät millainen kolli-poika minä oikein olen.